I'm a kitty cat and I dance dance dance and dance..

Viime päivät ovat taas olleet niin toiminnantäyteisiä ja fiilikset ovat pomppineet aikalailla lattiasta kattoon. Perjantai-aamupäivä lähti todella mukavasti käyntiin kun yllätyksekseni huomasin tallustelevani toimiston ikkunan ohi, josta joku tuijotti minua takaisin. Pysähdyin, korjasin katseeni uudestaan ikkunaan: siinähän möllötti ilmielävä kissa, joka yritti sovittaa itseään patterin päälle! Olihan sitä nyt pakko jäädä hetkeksi pällistelemään, kun keskellä kaupunkia ja ihmisten hälinää siinä yksi vaan koittaa ikkunan toisella puolella saada takamuksena ja tassunsa mahtumaan mukavasti patterin päälle ja alkaa nukkumaan. Selvästi häiritsimme siinä seisoessamme hänen puuhailijaan, joten päätimme jatkaa matkaamme jouluostoksia tekemään.

Kun vielä myöhemmin ajoimme autolla tämän samaisen toimiston ohi, yritin nähdä uuden leppoisan ystävämme vielä edes pienen vilauksen verran. Siellä se tepasteli patterin päällä niin, että pelkät jalat näkyivät jonkin mainoksen ja patterin välistä, voi että ku olis ollut kamera mukana! Todella huvittava ilmestys.

Joululahjojen etsintöjen välissä kävimme myös katselemassa läpi eläinkaupan puput, marsut, käärmeet ja kalat ihan omaksi iloksemme. Tuli taas semmoinen olo, että olisi aivan ihanaa saada pientä karvaista elämää omaankin kotiin. Toisaalta kissavauva-kuumeen voittaa tällä hetkellä empatia sitä ressukkaa kohtaan, joka tänne pieneen majaani joutuisi, sillä eihän tämmöisessä yksiössä pääse kuin kääntymään ympäri.

Mielestäni kissa tai koira tarvitsee paljon enemmän tilaa kuin pelkän yksiön verran liikkumavaraa, joten nämä perheenlisäykset tulevat jäämään vielä jonkinmatkaa tulevaisuuteen suunnittelutasolle. Ehkä sitten joskus kun muuttaa isompaan asuntoon.

kuva

Juuri nyt suurena unelmana olisi saada omaksi pienen pieni harmaa tai sininen ↑ brittiläinen kissanpentu (tai tuttavallisemmin pölypallo, sillä siltä se minusta näyttää, hurmaavalta sellaiselta). En likemmin ole kiinnostunut rotukissoista, mutta tuon rodun mielenkiintoinen muhkea ja leppoisa olemus kiehtovat minua hurjasti. Ehkä muutama tusina maatiaisia ja yksi rotukissa tähän talouteen olisi joskus tulevaisuudessa sopiva yhtälö.

Tällaisina aikoina en ikimaailmassa uskaltaisi edes vilkaista Turun eläinsuojeluyhdistyksen suuntaankaan saati kävellä sisään, sillä sieltä en pääsisi ulos kuin viisi kissaa kainalossa, yksi pään päällä ja vielä yksi sullottuna paidan alle. Eihän niitä voisi sinne jättää häkkeihin yksin istumaan, kun minulla olisi koti, ruokaa ja syli tarjottavana! Onneksi sain viettää viikonlopun perheeni kahden muhkean kissan välissä. Niissä riiti hetkeksi hipsuttelemista. 

Oon kyllä niin kissaihminen päästä varpaisiin, ei koirissa mitään pahaa ole, mutta kissat vaan osaavat pyörittää minut 
anturansa ympäri vain yhdellä katseella tai hännännostolla.

kumma, ettei meidän kaikkiruokaiset ymmärtäneet piparien päälle ollenkaan. 

Ehkä parempi niin.

Mutta sitten muihin maisemiin!

Lauantai-ilta tai enemmänkin yö meni pipareita leipoessa. Pääsin myös vihdoin testaamaan uusia piparkakkumuottejani, jotka hankin tämän vuoden Habitare-messuilta.Sateenvarjon muotoiset piparit ovat niin pieniä rääpäleitä, ettei niitä voi oikein enää edes laskea pipareiksi. Vaikka suloisia niistä tuli, mulle tulee vähän Maija Poppanen mieleen.

Krokotiilimuotti on aika räyh

Viikonloppuun kuului myös roundin tekeminen Designmyyjäisissä, vanhan torin joulumyyjäisissä sekä muutamassa muussa kaupassa. Jokaisesta löytyi jotakin, ja aionkin esitellä muutamia uusia löydöksiäni kunhan saan tavarat kuvattua. Kaikkea löytämääni en tietysti esittele, koska osasta tulee joululahjoja! 

H&M:ssä on myös tultu sahattua parin päivän sisällä moooooneesti, koska rakas ystäväni Maija lähetti minulle tuolta pohjolasta alennuslipun kyseiseen liikkeeseen ja kortin voimassaoloaika loppui tänään. Paniikissa sitten etsiskelin mahdollisia vaate-ehdokkaita ja lopulta mukaani lähti parikin paitaa kaappini täytteeksi ja itseni iloksi. Aluksi vähän Kiitos vielä Maijalle tästä ihanasta yllätyksestä! Viimeksi on varmaan tullut ostettua uutta vaatetta itselle joskus syksyllä koulun alkamisen jälkeen, kun sillon oli vielä aikaa juosta kirppareilla ainakin kerran kuussa.. 

Mutta niinhän se yleensä menee, että jos on aikaa kierrellä kaupoissa, ei ole rahaa tai jos taas on, niin ei ole aikaa kierrellä kaupungilla? 


Mutta nyt on aika Nelosen sunnuntaileffan: Tuplamorsian.
Oon ollut ihan onneni kukkuloilla tästä Colin Firth-viikonlopusta ja SITTE vieläpä samaan
elokuvaan pistetään vielä toinenkin hurmaava herramies: Jefrey Dean Morgan, jonka minä 
tunnen paremmin Greyn anatomian sydänsairaana miehenä Denny Duguettena. 
Se oli monen päivän itkut ja surut kun Denny-hahmo poistui sarjasta, nyyh.
Miksi muuten melkein kaikki Morganin näyttelemät hahmot kuolevat/ovat kuolleet sarjassa?
Mahtaa olla itkettänyt monia muitakin naisia..



Mutta nyt toivottavasti hyvää viihdettä ja romantiikkaa ja varsinkin mieskarismaa luvassa!

muut kissakuvat: Pinterest.com