Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hauskaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hauskaa. Näytä kaikki tekstit

14. huhtikuuta 2012

Missä sun kello on?

En muuten hankkinut Jaffa-suihkuverhoa tällä kertaa, vaikka seisoinkin Anttilan hyllyjen välissä noin vartin sitä tuijottaen. Kuitenkaan tässä tilanteessa se ei tuntunut järkevältä ostokselta. Vaikka järkevyyden ohittaa joissain tilanteissa hirmuisen vahva ihastuminen tai jo pidempään jatkunut harkinta jotain tuotetta kohtaan. Tunneihminen kun olen, niin välillä impulsiivisuus voittaa, mutta tällä kertaa seisoessani tätä älyttömän valloittavaa Jaffa-verhoa vastapäätä, enkä keksinyt yhtään kunnon tekosyytä sille, että paketti olisi lähtenyt mukaani.
Oh well, hyvä ettei rahaa kulunut :)


Haluan kuitenkin tässä järkevyydestä puhellessani myös esitellä jo kauan harkinnassani olleen kellon, jota palaan aina kuukaudesta toiseen ihailemaan. Nimittäin Doug Jacksonin Word Clockin.



Ymmärsitkö idean? Eikö olekin ihana!


Ei löydy viisareita, eikä numeroitakaan (paitsi kirjoitettuna), eikä kellossa ole suoranaista aikajanaa. Silti kello on täysin ymmärrettävä ja selkeä ja tämän voisi ripustaa tai asettaa mihin tahansa toimistoon, kotiin taikka hienostunempaan hotelliinkin.
Olen nähnyt kaikenlaisia kelloja, mutta näin upeaa täysin viisaritonta versiota en ole ennen nähnyt! Ja kun miettii, kuinka sinänsä yksinkertaisella idealla ja toteutuksella saa jotain näin hienoa ja erilaista aikaan.


Taas yksi niitä hienoja design-henkisiä hetkiä, kun miettii, miksei itse tätä keksinyt! Mielestäni ne parhaat ideat ovat juuri niitä suhteellisen yksinkertaisia, ja ehkäpä myös helppoja toteuttaa, mutta joku kuitenkin ehti ensin ja keksi idean ennen meitä muita kadullatallaajia. 
Yksinkertaisuus voittaa monimutkaisuuden minulla melkeinpä yhdeksän kertaa kymmenestä.

Ja varmasti tällaisia samantyylisiä sanakelloja ovat muut suunnittelijat aikaisemminkin rakentaneet, mutta Jacksonin kello on ensimmäinen ja ainakin vielä viimeinen, josta itse olen kuullut. (Oh well, äsken googlasin sanat word ja clock. Tuli aika paljon osumia, mutta silti tämä on mielestäni 
esittelyn arvoinen.)


Jackson kertoo sivuillaan, että hän rakensi Word Clockin eli sanakellon kahdesta syystä: persoonalliseksi ja käytännölliseksi lahjaksi hänen vaimolleen, (joka työskentelee englannin kielen opettajana), sekä halusta tehdä tuote, jonka voi jokainen myös itse rakentaa ja saada tätä kautta ihanan onnistumisen tunteen. Mielestäni hieno idea antaa asiakkaille myös vaihtoehdoksi koota oma kellonsa ja rohkaista näin omatoimisuuteen ja myös mahdollisesti oppimaan jotain uutta.


Jos ei pieni rakentelu innostuta, niin tarjolla on myös täysin valmiita kelloja - Jackson tekee myös räätälöityjä vaihtoehtoja asiakkaan niin tahtoessa. Ymmärtääkseni kellon ”sanastoon” voi liittää vaikkapa firman nimen, tai vaikkapa jonkin rakkauden tunnustuksen puolisolleen.

Kelloja saa myös monessa eri värissä, mistä löytyy lisää tietoa Jacksonin nettisivuilta.



Täytyy kyllä sanoa, että jos tämä olisi ainoa kello asunnossani niin voisi mennä pienoinen hetki, ennen kuin sitä tottuisi lukemaan kuin tavallisia kelloja. Silti uskon, että muutaman vuoden sisällä tällainen sanakello tulee olemaan jossain tulevaisuuden asunnossani olohuoneen tai eteisen seinällä, vierailijoiden ihmettelyn ja katseiden kerääjänä. Mukava ja erilainen huoneen piriste, ja ainakin siitä saa hyvän puheenaiheen.

Kello ei ehkä sovellu minuutintarkkaan seurailuun, mutta kuka nyt niin tarkkaa kelloa joka huoneeseen tarvitseekaan!:)

 Käyppä kurkkaamassa:

kuvat ovat samaisesta osoitteesta

13. maaliskuuta 2012

Lihapullia for everyone!

Noniin, ja nyt taas pitää nostalgisoida taas parin viikon takaiseen pohjoisen reissuani. Koitettiin, josko osattaisiin kokata jo pientä suosiota keränneitä ”lihapullia”, eli Cake popseja vähän paremmalla menestyksellä kuin viime kerralla, kun ensimmäisen kerran niitä sitte itse yritin töhertää vähän huonolla tuloksella. Kyllähän ne silloinkin makumielessä onnistuivat, mutta pöytä ja minä taisimme olla enemmän kuorrutteessa kuin itse pallukat..
Ja silloin hermot meni. ..Monesti.

Tällä kertaa ei mennyt kertaakaan.

Mutta tekevälle sattuu ja virheistä oppii, sillä nytte tuli kyllä niin täydellisen pyöreitä ja kauniita lihapullia!


Yhdessä sitte keksittiin pari kokkausta helpottavaa ideaa, joiden ansiota saatiin sitten tehtyä kasa hienoja kakkutikkareita. Paras idea oli kyllä tuo nekkujen tökkääminen omenan puolikkaaseen. Ja niin, olihan tuota toikin ihan järkevää sulattaa se suklaa vesihauteessa, eikä mikrossa niinkuin nimeltämainitsematon ensimmäisellä kerralla erehtyi tekemään.. Suklaasta tulee aika erikoisen näköistä kun sen ehtii puoliksi polttaa, vähän ku olisi keksejä tehnyt. 






  Siellä se yksi vaan hymyilee :)

Ihan ku masteerchööfissä!

23. tammikuuta 2012

Still little and happy



Tänään ollut tiedossa:


Siivousta
Äänestämistä
Edustusastiaston esillekaivamista

Kakun, cake popsien ja muiden herkkujen kyhäämistä
Onnetonta vesimelonin metsästystä, onnettomin tuloksin
Intialaista Take away-herkuttelua kesken kiireellisen päivän

Tulevaisuuden miettimistä, (oikeastaan aika päätävaivaavaa)


Kihertelyä siitä, että sain taas ottaa rakkaan
Tonfiskin Newton-kermakkoni käyttöön kaapin piilosta

Ainiin,
olihan myös hyvien kappaleiden fiilistelyä
ja innostelua siitä, että niitä voi kohta ladata omaan, uuten mp3:een!

Great day, nice people, successful food.
My Little Birthday<3

Täällä vedän kakkua nassuun
 ja katson Jukka Pojan live-esiintymistä telkusta keskellä yötä.


Hihii

12. joulukuuta 2011

! Uuups

En tiedä mitä tein, mutta ainakin melkein kuukauden takaiset monen tunnin blogin hiomiset meni yhdellä puhalluksella roskikseen, kun klikkasin jotain väärää nappia ja FIU - kaikki tipotiessään! Näkyi vain jotain ihmeellisiä kuvakollaaseja mosaiikkimuodossa ja muuta hyvinhyvin outoa. En enää ikinä paina Kokeile päivitettyä Blogger-käyttöliittymää, 
en ennen kuin opin vaikka IT-neroksi 

Kyllä hymyilyttää, melkein.. Jotain kummallista kuitenkin tein, sillä sen paniikillisen 23 minuutin aikana
katsojamäärät nousivat kymmenkertaisiksi. Se ei siis ole niin paljon kuin miltä kuulostaa, 
satuinpahan kurkkaamaan tilastoihin. :D

Olenpahan aikamoinen sukka näissä asioissa.


Sukista puheenollen, olen aina halunnut tehdä sukka-apinan!
Kertokaa ystäväiseni, jos tiedätte hyvän sukka-apinaohjeen poropeukalolle
Vaarana  tietysti on, että jokainen saa sitte semmoisen joululahjaksi, hi.

28. marraskuuta 2011

It's raining

Sadetta riittää ja minä kiitän.
Keltaisilla saappailla tallustelu lupaa lämpöä paleleville varpailleni ja helpottaa joka-aamuisen ”mitkä kengät tänään?” -ongelmaa.

Mukavuudenhalua huipussaan, that's the way I like it.

Saappaille olisi kiva saada kaveriksi vielä sateenvarjo ja mielellään semmoinen, jota ei ihan joka talon nurkkaan unohtaisi. Tässäpä muutama hauska esimerkki, joihin olen törmännyt:



Sukellusveneen tyylisessä varjossa on jotain lapsekasta ja hurjan valloittavaa, olen myyty!



Jos sade masentaa, varjo ainakin muistuttaa myös aurinkoisemmista päivistä.




Tämä vaatisi perustallaajalta jo hieman rohkeutta 
(ja vaivaakin) kantaa pilviä päänsä päällä, mutta ehdottomasti 
pisteet lyömättömästä ideasta!



Kaksinhan aina kaunihimpi. (Mitenköhän hyvin tämä reagoi tuuleen..)




Nyt haluisin hankkia lapsen, jolle hankkisin tällaisen. 
Vaikka eihän sammakot ole lainkaan kiellettyjä aikuisiltakaan!




Ja lemmikille kanssa!



Tralalaa ja pilipilipom.
(Myönnän kyllä, että luntakin saa pian jo sadella.)

P.S. En oikein ymmärrä, miksi tuo tekstin julkaisuajankohta näyttää 11 h  myöhempää aikaa kuin oikea julkaisuaika. Sanoo hän, jonka pitäisi mennä jo nukkumaan..


Löysin, korjattu!