Still little and happy

Tänään ollut tiedossa:

Siivousta

Äänestämistä

Edustusastiaston esillekaivamista

Kakun, cake popsien ja muiden herkkujen kyhäämistä

Onnetonta vesimelonin metsästystä, onnettomin tuloksin

Intialaista Take away-herkuttelua kesken kiireellisen päivän

Tulevaisuuden miettimistä, (oikeastaan aika päätävaivaavaa)

Kihertelyä siitä, että sain taas ottaa rakkaan

Tonfiskin Newton-kermakkoni käyttöön kaapin piilosta

Ainiin,

olihan myös hyvien kappaleiden fiilistelyä

ja innostelua siitä, että niitä voi kohta ladata omaan, uuten mp3:een!

Great day, nice people, successful food.

My Little Birthday<3

Täällä vedän kakkua nassuun
 ja katson Jukka Pojan live-esiintymistä telkusta keskellä yötä.


Hihii

Hello Santa,

Huh

Joulu tuli ja joulu meni niin nopeaan, ettei ehtinyt edes piparkakkutaloa koota ja koristella! 
Siitä tulee sitten mukavasti uudenvuoden karkkitalo.

Joulu tosiaan meni todellakin ihan hurahtaen ohi, mutta mukavaa lomailua se oli. Leppoisia päiviä, jolloin syötiin, levättiin, syötiin ja nukuttiin ja sitten taas syötiin.. Ja mikä parempaa olisikaan jouluna kuin ne mahtavat ruoat, joiden syöminen jatkuu päivästä toiseen, aivan mahtava uutinen suurelle kinkun ja laatikoiden ystävälle, joka on äärettömän laiska tekemään ruokaa itsellee. Ikinä.

 Jouluapurini

Ruokaa oli, sitä riitti muutaman päivän. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja vaikka rakastankin mahdottomasti näitä jouluherkkuja, kyllä minullekin tulee jossain vauheessa se pieni ilo siitä, että joulu ja jouluruoat koetaan vain kerran vuodessa.


Se on vähän sama tilanne mämmin kanssa: sen syömistä odottaa niin paljon jo ennen pääsiäistä, mutta kuitenkin samalla iloitsee siitä, että se ei ole mikään ympärivuotinen perinneruoka. Pari vuotta sitten menin kerran hehkuttamaan eräälle sukulaiselle siitä, kuinka paljon pidän mämmistä ja voisin syödä sitä alinomaa jälkiruokana. No, seuraavana synttärinä sitte sainkin yllätyspaketin hienoon nauhaan käärittynä: kaksi laatikollista mämmiä! Olin onnesta mykkä.Sitä nautinnollista hurmiota riittikin sitte sen yhden laatikollisen verran (kukaan ei suostunut tässä herkuttelu-urakassa minua auttamaan, joten vedin kirjaimellisesti koko laatikon itsekseni), toiseen en edes minä en enää kyennyt. Parin kuukauden päästä pääsiäisenä jätinkin jostain syystä mössöt suosiolla muille, minun mämmivarastoni oli siltä vuodelta täytetty jo tammikuussa.

Peekaboo!

 Mitäs muuta jouluun, eipä oikeastaan kuin hyvää seuraa, ihanan järkeviä joululahjoja, kaksi kissaa, Scrabble-taistelut ja viisisataamiljoonaa elokuvaa, joita katseltiin niin suoraan telkusta kuin (ah niin ihanalta) tallentavan digiboksin nauhalta. Leffa aamulla, leffa iltapäivällä ja ehkä jopa vielä leffa ennen nukkumaanmenoa. Sohvaan taisi jäädä ikuisen peffanpainaumat minusta, hahaha. Mitä muuta sitä tarvitsisikaan!

 Semmoinen pikkunen joulu ja tunnelmaselostus. Iloa, rauhaa ja myrskyjä, jotka eivät meitä häirinneet millään lailla, läheltä meni kyllä sähköt melkein vuorokaudeksi ja puita oli kaatunut. Pienellä kinkunsulatuslenkillä ollessani tuntui välillä taas vähän Maija Poppanen-fiilikseltä, kun tuuli tarttui talvitakin massiiviseen karvahuppuun! Hyvä hetki opetella lentämään.

 Harvoin sitä jouluna saa saapastella ympäriinsä ilman pakkasta, saati lunta..  

Tulee vähän mieleen jonkinmoiset psykologiset testit: "mitä näet kuvassa?"
- No tuota, kasan lintuja..?